27.9.2013

"Eikös teilläkin pian oo jo pullat uunissa?"

Näin viikonlopun alkamisen kunniaksi aion avautua yhdestä mieltä rasittavasta aiheesta. Tarkoitus ei ole pahoittaa kenenkään mieltä, mutta koska oon ite pahoittanut mieleni niin en jaksa olla enää hiljaa. Tää blogi kun sisältää rutkasti MUN mielipiteitä ja meitähän on moneen lähtöön. Varmasti joku ajattelee tästäkin asiasta erilailla kuin minä ja tekee sen aivan vapaasti, kuten myös minäkin.

Meikäläistä siis ärsyttää tällä hetkellä se, että mulle vihjaillaan päivittäin lapsen hankinnasta. Mulle on vihjailtu ja kiusoteltu lasten hankkimisesta jo meidän seurustelun alkuajoilta lähtien, mutta silloin paljon maltillisemmin. Kun menimme kihloihin, aihe nousi taas pinnalle ja nyt kun menimme naimisiin, vihjailutulva on räjähtänyt käsiin. Ilmeisesti nyt niitä lapsia sitten kuuluisi hankkia. En tiedä itkiskö vai nauraisko, kun meidän vauvatilanne tuntuu kiinnostavan niin monia ihmisiä.



Yleisesti ottaen, kestän monenlaisia vitsejä, jotka kohdistuvat muhun itseeni ja ne on useimmiten jopa oikeesti hauskoja juttuja. Eikä siinä mitään, jos joku joskus kysyy, että meinataanko me joskus hankkia lapsia. Vastaus kun on, että joo, kyllä me lapsista tykätään ja omiakin joskus halutaan. Mutta nyt on ylitetty se raja, että mua ei enää naurata. Tuntuu, että ihmisiä ei kiinnosta enää mikään muu aihepiiri. Enkö mä enää riitä omana itsenäni?

Oon miettinyt sitä, että kuinka pahalta tuntuis, jos ois yrittänyt saada lasta jo kauemman aikaa ja tuttavat vaan vitsailee koko ajan, että eikös nyt olis jo teidän vuoro hankkia lapsia. Siis oikeesti, eikö ihmiset tajua, että sekin on hyvin yleistä? Onneksi, me ei tiedetä tällasista ongelmista tällä hetkellä mitään eikä toivon mukaan tarvi ikinä tietääkään.

Luulen, että mua kiusoitellaan tästä aiheesta just siks, että oon aina tykännyt lapsista, tiedän paljon lastenhoidosta (ihan vaan ammatin vuoksi) ja siksi tykkään niistä asioista jutellakin. (Pakko kuitenkin kertoa, että jos mä joskus lapsia saan, niin oon varmaan ihan öönä, että mitäs nyt pitäs tehdä, vaikka kuinka monenlaista tiedänkin :D) Lähipiiristä löytyy monenikäistä lapsukaista, jotka ovat mulle tärkeitä ja sekin varmasti vaikuttaa asiaan. Oon ollut lastenneuvolassa lyhyitä pätkiä töissä ja harjoittelussa äitiysneuvolassa, joten sieltäkin kautta tietoa ja kiinnostusta on tullut. Lapset ei siis oo aivan vieras juttu.

Mietin vaan sitä, että kuinka kukaan kuvittelee, että sitten joskus kun niitä lapsia hankitaan, niin siitä kerrotaan koko maailmalle? Mun mielestä tämmösistä aiheista jutellaan vaan lähimpien ystävien kanssa. Että semmosia ajatuksia täällä tänään.

Olis mielenkiintosta tietää, että mitä te lukijat ootte tästä mieltä? Oonko ihan yksin ajatusteni kanssa vai ootteko samaa mieltä?

Ja älkää nyt aivan totiseksi siellä vetäkö, mä oon onneks monenmoista kommenttia joutunu elämäni aikana sietämään eikä nää jutut oo tosiaankaan pahimpia, mutta ku ottaa päähän niin ottaa sitte kunnolla!:D Hyvää viikonloppua ;)

4 kommenttia:

  1. Et oo yksin, täällä toine turhautunu.. Hirvittää aatellaki sitte jos ja kun hääkellot on meilleki soinu, kuinka tuo kysely vaa pahenee.. Ja kun mulla se on viä nii, että mitä enee asiasta udellaa, sitä kielteisemmäks tuun ja sanon hankkivani vaa kymmene koiraa, niiden saamine on ainaki varmaa! :D

    VastaaPoista
  2. No joo sanoppa, ei se asiaa ainakaan positiivisemmaks muuta! Rupee vaan v****aan :D Mut koiria kannattaa aina hankkia ;)

    VastaaPoista
  3. Oon kyllä sun kans ihan samaa mieltä. multa nyt ei taas viime aikoina oo juuri asiasta kyselty mutta aina kausittain erityisesti tuolta in-law suvun puolelta tulee vihjailuja.. oon jaksanu ihan kiltisti naureskella mutta tulee kans aina tuo(kin) mieleen, että mitä jos olis lapsettomuusongelmia (joita ei kans onnenks tietääkseni ole..) niin kuinka hirveeltä tuntuis kuulla niitä uteluita. Aika koskettavaa puhetta asiasta löytyy vaikka täältä http://maailmamustavalkoinen.blogspot.com

    lasten hankkiminen tai saaminen on niin henkilökohtanen asia että kyllä välillä silmät pyöreenä ihmettelee että miten jotku voi ajatella että se olis semmonen asia, jota haluais puida jonku sukulaistädin tai työkaverin kanssa. mut toi naimisiinmeno on kyllä varmasti just semmonen että no NYT sitä jälkikasvua on pian teilleki ilmaannuttava!

    ja p.s. oon oikeestaan vähä helpottunu tästä sun mielipiteestä, ku ei kans ittelle tiemmä oo vie lapsia tulos niin hyvä ku on joku toinenki.. :D

    VastaaPoista
  4. Täytyypäs kattoa toi blogi oikein ajan kas, kiitti ku linkkasit!:) Ja kiva ku löytyy kanssasisaria, me ollaan vissiin nyt siinä rasittavas iäs, että kaikki olettaa että nyt alkaa tapahtua vauvapuolellakin ;). Kyllä miehet pääseeki vähällä, tää vihjailu nimittäin kohdistuu ainakin meillä vaan muhun!

    VastaaPoista